Immortelle Arisha

virtuaalihevonen - a sim game horse

Nimi: Immortelle Arisha / Riisi
Rotu: Budjonny
Sukupuoli: Tamma
Syntymäaika: 12.08.2008
Ikääntyminen: Oma ikääntyminen
4 vuotias 07.11.2008
Säkäkorkeus: 165 cm
Väri: Rautias

Merkit: Tähtipiirto
Kasvattaja: Immortelle Park
Omistaja: aavistus.
Rekisteritiedot: VH-48786
Kotitalli: Immortelle Pretty Ladies And Foals
Koulutustaso: Koulutetaan
Saavutukset: Ei saavutuksia

Kuvagalleria

Kuvat aukeavat suurempina klikkaamalla

Kuvien © Jaguaari, thank you!

Luonnetta

Riisi on yleisluonteeltaan melko arka, jonka puolen se on perinyt emältään. Kuitenkin tammaan pystyy luomaan suhteen melko helposti, ja kun yhteys on saavutettu, on tamma helpoimmasta päästä käsitellä -se luottaa melko sokeana ihmiseen, tilanteessa kuin tilanteessa.

Varsa-aikana Asya -emä vei varsansa aina tarhan kauimmaiseen nurkkaan, kun ihmisiä tuli lähelle. Riisi ei oikein oppinut luottamaan ihmisiin, vaan pakeni tilaisuuden tullen. Käsiteltäessä se saattoi vauhkoontua, ja hyppiä pystyyn, koko ajan kutsuen emäänsä. Asya ei ainakaan helpottanut tilannetta hirnumalla takaisin ja pyörimällä.

Vieroitusikäisenä Riisi oli yksinäinen, sillä se ei tahtonut luoda ystävyyssuhteita muihin hevosiin. Se lähinnä pelkäsi niitä, ja varsalaumassa jäi aina jalkoihin. Se ei ruvennut laiduntamaan muiden varsojen kanssa, vaan pakeni lähimpään pusikkoon, ja murjotti. Kuitenkin, kun aloimme käsitellä tammaa, se alkoi esittää kiinnostusta ihmiseen. Se huomasi saavansa huomiota ihmisiltä, jota se ei muilta varsoilta saanut. Se alkoi odottamaan tarhan portilla, että se haettaisiin sisälle harjausta varten.

Myöhemmin, kun käytimme tammaa ekoissa varsanäyttelyissään, se löysi uuden puolen itsestään. Siitä oli ihanaa esiintyä, sen ujous helpotti hetkeksi ja se tunsi olevansa jotain tärkeää. Se pärjäsikin varsanäyttelyissä melko hyvin.

Satulaa, suitsia ynnä muuta tamma pelkäsi aivan älyttömästi aluksi. Se ei tahtonut lähellekään noita pelottavia vempaimia, vaan hyppi pystyyn ja panikoi. Onneksi meiltä löytyy keinot aroillekin hevosille, ja kuin huomaamatta saimme ujutettua satulan selkään ja suitset paikoilleen. Tamma sai hirmuiset kehut, jonka jälkeen satula tai suitset eivät olleet enää ollenkaan kamala asia, päin vastoin!

Ensimmäiset ratsastuskerrat olivat jotain järkyttävää Riisin kanssa. Tamma ei aluksi suostunut ottamaan askeltakaan ratsastaja selässään, seisoi vain kuin sahapukki keskellä maneesia. Ei liikkunut taluttamalla eteen, ei taakse. Kun tamma otti ekan askelensa, sitä ei meinannutkaan saada pysähtymään. Se nakkasi ratsastajan saman tien kenttään, ja juoksi sitten paniikissa pitkin maneesia ohjat lepattaen kaulalla ja jalustimet hakaten kylkiä vasten. Yritimme uudelleen liinassa, sama toistui, tosin nyt se ei päässyt juoksemaan pitkin poikin. Kun ratsastaja viimein pysyi selässä, laukkasi tamma paniikissa itsensä hikeen ympäri maneesia. Tulisiko tästä koskaan mitään?

Viimein, monien yritysten jälkeen, tamma oli niin tottunut ratsastajaan, ettei saman tien joutunut paniikkiin ratsastajan painon tuntiessaan. Se alkoi pikkuhiljaa kuuntelemaan ratsastajaa, ja alkoi myös oppia hieman alkeita. Tässä vaiheessa pidimme tammalle pitkän maastoilujakson muiden hevosten kanssa, jotta se saisi mielekästä tekemistä.

Maastoilusta ja maastoesteistä tulikin tamman mielipuuhaa, maastoesteet olivat asia, joka oli alusta saakka mieluista puuhaa tälle tammalle. Se rohkaistuikin hieman, ja sai itseluottamusta. Maastoesteillä sen arkuudesta ei näkynyt merkkiäkään, sillä oli niin kiire seuraavalle esteelle, ettei se muistanut pelätä.

Kouluratsastuksen parissa työskennellessä tamma näkee mörköjä siellä täällä. Sen arkuus ei aluksi tuntunut millään helpottavan, ja se pelkäsi aivan käsittämättömiä asioita. Viemällä tamman moniin eri tilanteisiin ja suorastaan pakottamalla kohtaamaan pelkonsa, on tammasta tullut kuitenkin tasainen ja kiva ratsastettava. Kouluaitojen välissä tamma puurtaa kieli keskellä suuta, eikä anna itselleen varaa virheisiin. Vähän liian tosikkomainen ote työntekoon saa tamman välillä turhautuneeksi, jolloin se kiukustuu ja alkaa viskomaan häntäänsä. Liikkeet tammalla ovat kaunista katseltavaa, se on kevyt, askelet ovat ilmavat, joskin joskus hieman hiipivät, mutta lennokkaat ja tahdikkaat.

Esteistä tamma tietysti tykkää aivan mahdottomasti, mutta alussa joutui todella paljon tekemään töitä, jotta tamma ymmärsi, että esteet hypätään eikä lyödä liinoja kiinni ennen estettä. Kaikki erikoisesteet ovat hirvittävä järkytys tammalle, joten olemme pitäneet jaksoja, jolloin hyppäämme vain erikoisesteitä. Tamma imee hyvin esteille eikä nykyään enää epäröi, joskus vauhti saattaa kasvaa liian suureksi. Toisinaan tamma turhautuu, jos ei pääse hyppäämään kuten haluaisi, ja saattaa pukittaa pienesti tai viskoa päätään.

Sukutaulu

i. Adrik SOV budjonny, YLA3	ii. ? (EVM)	iii. ? (EVM)
		iie. ? (EVM)
	ie. ? (EVM)	iei. ? (EVM)
		iee. ? (EVM)
e. Asya RUS budjonny	ei. Dimitriy RUS (EVM)	eii. Evgeniy RUS (EVM)
		eie. Lyuba (EVM)
	ee. Magdalina POL (EVM)	eei. Fedor POL (EVM)
		eee. Marya (EVM)

Sukuselvitys

Isä Adrik SOV tuotiin Venäjältä Immortelle Parkiin, ja sen sukulaisista tiedetään toistaiseksi hyvin vähän. Entinen kilparatsuttaja, jolta Rikun ostin, kertoi kuitenkin orin vanhemmista kaiken tietämänsä. Isä teki hienon kilpauran, saaden elämänsä aikana YLA3-palkinnon. "Riku" on Immortelle Parkin yksi kantaoreista, josta on jäänyt menestyneitä jälkeläisiä. Tällä hetkellä Rikulla on kaksi jälkeläistä.

Isän isä oli pikimusta, 169 senttiä korkea ori, jolla oli korkeat sukat kaikissa jaloissa. Isän isä kuoli melko nuorena, sillä sen jalat eivät olleet kovin lujaa tekoa, ja se jouduttiin lopettamaan loukkaantumisen myötä. Isän isä ei kilpaillut juurikaan, muutaman helpon luokan.

Isän isän isä oli aikoinaan melko hyvin menestynyt kilparatsu, mutta kärsi huonosta kohtelusta myynnin jälkeen. Ennen myymistä uudelle omistajalle ori komeili lehtienkin kansissa, mutta myymisen jälkeen orista ei kuultu juurikaan, vasta sen traaginen kuolema toi orin pinnalle jälleen -oriparka oli nähnyt vähän liikaa ihmisen tapoja siihen mennessä.

Isän isän emä oli rautias, kevytrakenteinen tamma, joka hyppäsi kohtalaisen hyvin ja pärjäsi oikean ratsastajan kanssa erinomaisen hyvin esteradoilla. Tamma oli kuulemani mukaan kuin lammas, joten oman luonteensa sen puolen Riku perii luultavasti mummoltaan.

Isän emä oli siittolan käytössä ollut tamma, jonka elämäntyö oli tehdä lisää ja lisää varsoja maailmaan. Adrik SOV oli tamman kymmenes varsa, ja melko puhki tamma alkoikin olemaan. Sillä ei koskaan oltu ratsastettu, harvoin se edes kävi tallissa, eikä sen kavioita tai terveyttä hoidettu. Kerran kesässä se oli nelivuotiaasta varsonut varsan. Tamma kuoli lopulta vaikeaan verenhukkaan synnyttäessään viimeistä varsaansa.

Isän emän isä oli koulu- ja esteradoillakin nähty ketterä pikkuinen ori, joka rakasti tammoja. Sillä oli pitkä ja ansiokas kilpaura, se lopetti kilpailemisen vasta 18 -vuoden iässä ja siirtyi eläkkeelle, jonka jälkeen se pian kuoli suolisolmuun.

Isän emän emä oli saman omistajan hevonen kuin emäkin, eli varsakone "siittolassa". Tamma kerkesi tosin jättämään vain neljä varsaa, kunnes se myytiin toiseen kotiin, jonka jälkeen tammasta ei enää kuultu. Se lähti jossain välissä luultavasti ulkomaille.

Emä on aloittanut kilpailu-uransa loistavasti kahmien sijoituksia niin koulusta, esteiltä kuin kentästäkin. Rautiaasta, 164 senttiä korkeasta tammasta odotetaan superperiyttäjää, ja se onkin herättänyt mielenkiintoa runsaasti budjonny- ja RBSH -kasvattajien piirissä. Asyalla on tällä hetkellä kaksi jälkeläistä.

Emän isä oli venäläinen ori, jolla säkäkorkeutta oli 167 senttiä. Pienehkö ori oli ketterä esteillä, mutta pärjäsi myös kenttäratsastuksen lajeissa. Sillä oli kaunis, kultainen hohde karvassaan, jonka se on periyttänyt myös suurelle osalle jälkeläisistään -harmi, ettei Asyan karvasta tuota löydy. Orilla on 12 jälkeläistä.

Emän isän isä oli niin ikään venäläinen ori, josta kuitenkin tiedämme hyvin vähän. Se oli vanhan kannan hevosia, joista ei oikein pidetty kirjaa. Orilla on tiettävästi satoja jälkeläisiä, ja se astui kotitallillaan vielä vanhoilla päivilläänkin. Orin jälkeläisille on periytynyt kaunis, kullanhohtoinen kiilto karvaansa. Ori kilpaili armeijan hevosena, ja sitä käytettiin pääasiassa esteratsuna. Luonteeltaan ori oli kohtalaisen vaikea, sitä oli luultavasti käsitelty aika kovalla kädellä.

Emän isän emä oli varsatamma, joka jätti jälkeensä 7 tammavarsaa ja ainoastaan yhden orivarsan. Tammasta ei tiedetä paljoa, sillä se edustaa vanhaa linjaa, jonka tietoja ei merkitty edes mihinkään rekistereihin. Tamma oli suuren siittolan omistuksessa.

Emän emä oli erään puolalaisen kilparatsastajan omistuksessa, ja kilpaili kansainväliselläkin tasolla kenttäratsastuksessa sekä esteillä. Ruunikko, 169 senttiä korkea tamma jätti jälkeensä loistavan kilpauransa lisäksi 4 varsaa, jotka ovat menestyneet hienosti esteillä ja kentässä.

Emän emän isä oli puolalainen ori, jolta korkeutta löytyi 170 senttiä. Ruunikon orin kaikkia jalkoja koristi sukat ja piirto päätä. Orilla on 115 jälkeläistä, joten sen sukulinja on melko yleinen puolassa. Ori kilpaili esteillä ja kentässä, ja sijoittui hienosti kansainväliselläkin tasolla. Sen omisti sama kilparatsastaja kuin emän emänkin.

Emän emän emä oli hyväsukuinen perhehevonen, jolle teetettiin silloin tällöin varsoja. Hyväluonteiselta, rautiaalta tammalta löytyi korkeutta 165 senttiä. Tamma ei kilpaillut, vaan sen tehtävä oli viihdyttää perheen tyttäriä. Tamma joutuikin monenlaisten oikkujen kohteeksi, muttei pahastunut niistä hyvän luonteensa vuoksi. Tammalla on 7 jälkeläistä, joista kaksi emän emän omistajan omistuksessa.

Jälkeläiset

Rekisteröidyt jälkeläiset löytyvät VRL:n profiilisivulta, linkki hevosen perustiedoissa sivun ylälaidassa.

Kilpailutiedot

Ominaisuuspisteet 01.12.2009

Suluissa vanhemmilta perittyjen pisteiden määrä.
566 (0) hyppykapasiteetti ja rohkeus
0 (0) nopeus ja kestävyys
798.5 (0) kuuliaisuus ja luonne
202 (0) tahti ja irtonaisuus
0 (0) tarkkuus ja ketteryys

Saavutetut vaikeustasot
kouluratsastus 2 taso (1000.5p.)
esteratsastus 3 taso (1364.5p.)
kenttäratsastus 1 taso (566p.)
valjakkoajo 2 taso (798.5p.)

Sijoitukset VRL:n alaisissa porrastetuissa kilpailuissa

Palkintokaappi

Ulkoasu aavistus.